Arki on jatkunut iloisissa merkeissä töissä, Sapriinan kanssa touhutessa ja pihattoa viimeistellessä. Saimme viime viikolla pihattoon kuivikkeiksi purut, jotka jäivät jäljelle lankkujen ja lautojen sahaamisesta. Yksi ilta kului purua makuuhalliin kärrätessä. Vähän epäilimme, mahtaako puru riittää koko makuuhallin kuivitukseen, mutta määrä olikin juuri sopiva! Säästimme kyllä rahallisesti varmaan enemmän kuin pari tonnia hankkimalla puutavaran omasta metsästämme. Jotenkin oli aika ylpeä ja omavarainen olo siinä purua makuuhalliin kärrätessä!


Perjantaina irtohypytimme Sapriinaa ensimmäistä kertaa. Sapriina ei ollut koskaan ennen hypännyt, joten siksi halusin esitellä homman sille ensin irtohypyttäen. Ratsastajan kanssa ehtii sitten treenaamaan estejuttuja myöhemminkin. Aloitimme ihan vain sillä, että taluttelin Sapriinaa kujan läpi niin, että puomit olivat vielä maassa. Ensin käynnissä, sitten ravissa. Vähitellen nostettiin vähän esteitä, mutta korkeimmillaan niillä taisi olla kokoa huimat 50cm. Sapriina ei oikein heti tajunnut, miten jalkansa asettaisi, mutta selvästi innostui irtohypytyksestä kovasti. Aina esteen hypättyään se veti itsensä rullalle ja ponkaisi sitten muutaman pienen ilopukin.

Meinasimme tikahtua nauruun, koska Sapriina on aina muistuttanut ennemmin tasaisesti puksuttavaa maitojunaa kuin poukkoilevaa ruutitynnyriä. Itse olin kyllä joskus juoksuttaessa nähnyt Sapriinan vähän pukittavan ja on se laukannostoissakin toisinaan tehnyt jotain pikkiriikkisiä loikkia, joita en kuitenkaan varsinaisesti pukeiksi kutsuisi. Tuollainen villittely tuli kuitenkin aivan täytenä yllätyksenä. Onneksi Mikko oli mukana kuvaamassa, sillä hän sai otettua aivan mielettömän hauskoja kuvia Sapriinan riekkumisesta! On mulla kyllä ihan loistava mies, kun sen voi kaiken muun hyvän lisäksi myös laittaa hevosen selkään tai valjastaa hovikuvaajaksi!

Irtohypytyksen suhteen mitään maata mullistavaa ei tapahtunut. Sapriina selviytyi esteistä pääosin ilman pudotuksia, vaikka tyyli ei ollutkaan näin ensimmäisellä kerralla mikään mestarillinen. Ei siis selvästi mikään estekenttien luonnonlahjakkuus kyseessä, mutta kuitenkin ihan kehityskelpoinen yksilö! Ja tärkeintä on, että Sapriina selvästi tykkäsi hyppäämisestä.

Lopetimme päivän parhaaseen suoritukseen ja sen jälkeen Sapriina sai toteuttaa itseään kentällä hetken aikaa vapaana. Lopuksi se halusi vähän nostella hanskojakin. Oli hauska nähdä Sapriinasta vähän uusia puolia. Ei se missään nimessä ole koskaan mikään tylsimys ollutkaan. On kuitenkin kiva juttu, että hevosesta löytyy vähän vauhtiakin. Kuitenkin Sapriina on aina käyttäytynyt tosi nätisti Mikon ja lasten ratsastaessa. Pari kertaa jarrut ovat olleet vähän hukassa maastossa vapaapäivien jälkeen, mutta jos Sapriina on liikkunut säännöllisesti, jarrut tuntuvat löytyvän paremmin kuin hyvin!

Viikonloppuna sain pitkästä aikaa Sapriinasta vähän ratsastusvideoitakin, kun ystäväni Anni oli käymässä meillä. Lauantaina Sapriina suostui ensimmäistä kertaa nostamaan ratsastajan kanssa laukan kentällä. Maastossa olemme laukanneet jo paljonkin, mutta kentällä laukkaaminen on ollut Sapriinalle vaikeaa. Laukka ei meinaa aina pysyä yllä, mutta hiljaa hyvä tulee tässäkin asiassa! Nyt Sapriina liikkuu jo muuten oikein kivasti omalla moottorilla, kun pohja on hyvässä kunnossa ja kiloja on karissut jo sen verran, ettei maha tunnu menoa haittaavan. Olen mennyt Sapriinalla kolme kertaa myös kaulanarulla ja silloin se on huomattavasti rennompi. Vähän haasteita on vielä kääntämisen kanssa.

Aluksi Sapriina ei olisi halunnut kulkea kaulanarulla vasempaan kierrokseen, mutta kun aloin palkkaamaan aina vain vasemmassa kierroksessa, se käänsi parissa minuutissa kelkkansa ja halusi sen jälkeen VAIN vasemmalle, eikä missään nimessa oikealle! Fiksu eläin. Sunnuntaina saatiin kuitenkin hyviä pätkiä molempiin kierroksiin, vaikka muutaman kerran Sapriina olisikin halunnut mennä kentän keskellä seisovan Annin syliin herkkujen ja rapsutusten toivossa. Sapriinasta tulee kyllä ihan mainio monitoimihevonen ja jotenkin on niin sympaattista, kuinka se on aina niin positiivisena ja innokkaana mukana uusissa jutuissa. Oikea hyvän mielen hevonen ♥

Kaikki kuvat ©Mikko Kauttu