Minulta on kyselty paljon siitä, miten kiellän hevosiani tai kuinka osoitan, ettei jokin niiden tarjoama käytös ole toivottua. Saan myös toisinaan kommentteja, joissa ihmetellään, aionko tosiaan käyttää hevosillani ruokapalkkaa jatkuvasti ja päivitellään, että kyllähän hevosen pitäisi pystyä tekemään kaikki asiat ilman, että se saa niistä palkaksi jotain. On myös toisinaan ihmetelty, miksi annan hevosten joskus päättää itse asioita tai ehdottaa uusia juttuja.
Haluan siksi nyt kirjoittaa siitä, mitä ajattelen johtajuusteoriasta ja hevosten kouluttamisesta. En yleensä jaksa kirjoittaa tällaisista asioista, sillä olen todella laiska etsimään mitään tieteellisiä lähteitä tai ylipäätään perustelemaan toimintaani faktoilla. Oma toimintani perustuu yleensä niin voimakkaasti intuitioon ja siihen, miten tulkitsen omia ja toisten elollisten olentojen tunteita, että faktat jäävät monesti kakkoseksi, vaikka tykkään kyllä lukea tieteellisiä tekstejä eläinten ja ihmisten käyttäytymisestä.
Tiedän, että joku faktojen rakastaja jää ehkä kaipaamaan jotain muuta sisältöä kuin omia kokemuksiani, mutta tuotan pettymyksen ja jätän todistelun pois tästä postauksesta. Jos haluat lukea johtajuusteoriasta, kannattaa googlettaa aiheesta. Varsinkin koirien koulutukseen liittyen löytyy paljon artikkeleita. Hevosten johtajuusteoriasta löytyy tietoa lähinnä englanniksi.
Olen itse sitä mieltä, ettei ihmisen tarvitse olla hevoselle johtaja, vaan ystävä ja kumppani. Ystävyys tai kumppanuus eivät tarkoita sitä, ettei rajoja olisi ollenkaan – eihän tasapuolisessa ystävyyssuhteessakaan toiselta hyväksytä mitä tahansa kohtelua. Jos toinen osapuoli tekee jotain sopimatonta, siitä tulee rehellisesti huomauttaa.
Hevonen on saaliseläin ja ihminen on hevosen näkökulmasta todennäköisemmin outo kaksijalkainen petoeläin, kuin toinen hevonen. Petoeläimillä on silmät pään etupuolella ja saaliseläimillä pään sivuilla. Ei saaliseläin yritä päästä hierarkiassa petoeläimen yläpuolelle – sehän olisi aivan kaistapäinen toimintatapa. Hevosella ei ole mitään syytä tavoitella valtaa ihmiseltä. Hevoset ovat sosiaalisia laumaeläimiä, jotka pyrkivät ennenkaikkea harmoniaan. Ne eivät osaa manipuloida tai punoa juonia.
Mielestäni ihmisen ei koskaan pitäisi kohdella hevosta käskyläisenä tai orjana, jonka täytyy reagoida jokaiseen ihmisen päähän pälkähtävään vaatimukseen kyselemättä. Vaikka hevoset eivät puhu, ne kertovat meille paljon asioita päivittäin. Tämän vuoksi en itse koskaan suunnittele tarkasti mitä hevosten kanssa teen. Jos joskus teen suunnitelmia, olen valmis muuttamaan niitä, mikäli esimerkiksi hevosen mielentila tai olosuhteet sitä vaativat. Yritän joka päivä parhaani mukaan kuunnella, mitä hevoset yrittävät minulle kertoa.
Laumassa hevosilla ei ole vain yhtä johtajaa, vaan johtaja voi vaihdella tilanteen mukaan. Sapriina on meillä useimmiten johtaja, mutta tietyissä tilanteissa Repe ottaa johtajan paikan. Usein hevosaiheisissa opuksissa neuvotaan esimerkiksi maastolenkeillä toimimaan niin, että johtaja kulkee ensimmäisenä. Meillä menee usein pakka sekaisin, jos Sapriina kulkee ensimmäisenä, koska Repe haluaa niin kiihkeästi kärkipaikan. Repelle myös juominen on tärkeä resurssi ja se marssii aina ensimmäisenä juoma-astialle välittämättä siitä, että Sapriina haluaisi myös saada osuutensa. Sapriinalle ihmisten seura on tärkeämpää ja se ajaa usein Repen pois ihmisten luota.
Ihmisen ja hevosen välillä on sellainen asetelma, että kumpikin kokee luonnostaan erilaiset asiat itselleen tärkeiksi ja motivoiviksi. Hevosella ei ole luonnostaan minkäänlaista halua tulla ratsastetuksi tai toimia ihmisen työjuhtana, kilpakumppanina tai harrastuskaverina. Jotta toiminta olisi hevosta kohtaan reilua, myös sen mielipiteitä on kuunneltava. Minun logiikkani ei löydä perusteluja sille, että hevosen pitäisi suostua tekemään ihmisen sanelemat asiat ilman palkkaa.
Haluan motivoida ja palkita hevosiani, jotta harrastaminen olisi niidenkin mielestä mahdollisimman mukavaa. En koe sitä millään tavoin ongelmalliseksi, että palkata täytyy joka kerta ja ikuisesti. Ei se ole minulta millään tavalla pois, että minulla on hevosten kanssa toimiessani vyötäröllä herkkutasku, josta jaan pieniä palkintoja aina kun hevonen tekee oikein tai edes vähän sinne päin. Ruoalla palkkaaminen on lisännyt hevosteni tyytyväisyyttä ja samalla olen alkanut itsekin nauttia enemmän koulutushetkistä.
Jos hevonen käyttäytyy ”kurittomasti”, eli esimerkiksi puree, luimistelee, yrittää potkia, huiskii hännällään, jyrää tai jähmettyy, se yrittää kommunikoida käytöksellään jotain. Jos hevosen viestiin ei reagoida, se alkaa kommunikoida yhä voimakkaammin. Jos hevosta rankaistaan tällaisesta käytöksestä kerta toisensa jälkeen, se voi vaipua opittuun avuttomuuteen ja lakata ilmaisemasta tunteitaan, sillä se ei enää koe tunteiden näyttämisestä olevan mitään hyötyä.
Kun hevonen ilmaisee negatiivisia tunteita, ihmisen tulisi aina selvittää, mistä ne johtuvat. Jos hevonen kokee tulevansa kuulluksi, se tuntee olonsa turvallisemmaksi, mikä yleensä auttaa myös häiriökäytökseen. Sapriina aloitti syksyllä luimimisen satulavyötä kiristäessä. Satulan sopivuutta tutkittiin, erilaisia satulavöitä testattiin ja satulointi tehtiin aina hyvin rauhallisesti, palkiten hyvistä hetkistä ja rauhallisuudesta. Eräänä päivänä Sapriina ilmoitti hyvin voimakkaasti, ettei se halunnut satulaa selkäänsä. Se meinasi purra minua satuloinnin yhteydessä, joten vein satulan pois ja ratsastin sen jälkeen vain ilman satulaa tai karvasatulalla. Sapriina oli selvästi helpottunut, kun satulaa ei enää laitettu sen selkään. Lopulta löysimme uuden satulan, jonka Sapriina hyväksyi.
Jos tällaisessa tilanteessa aina rankaisisi hevosta, se ehkä lopettaisi luimistelun ja puremisen, mutta todennäköisesti muuttuisi apaattiseksi ja masentuneeksi. Hevosen sielun voi murtaa melko helposti jatkuvalla rankaisulla. Osa hevosista taistelee vastaan ja leimataan hulluiksi, osa taas lopettaa taistelun ja niistä tulee ”pomminvarmoja” tai apaattisia, mutta räjähdysherkkiä.
Yleensä positiivisella vahvisteella kouluttaessa eläintä ei koskaan kielletä – ainoastaan jätetään negatiivinen käytös huomiotta. Itse käytän kuitenkin myös kieltosanaa hevosten kanssa toimiessani. Joskus on helpompaa ja nopeampaa vain sanoa ”Ei” tai ”Äppäp”, kuin ohjata hevonen toteuttamaan jotain muuta käytöstä. Sapriinaa ei kovin usein tarvitse kieltää ja sen kanssa huomiotta jättäminen tai korostettu rauhallisuus toimii yleensä hyvin. Repeä kiellän sanallisesti esimerkiksi silloin, kun se menee uteliaana hoitopaikalla tonkimaan roskista tai yrittää hinkata päätään tolppaan, kun suitset ovat päässä.
Jos jompi kumpi hevosista kuopii hoitopaikalla, poistun yleensä hetkeksi paikalta. Kun mahdollisuus palkkion saamiseen katoaa, rangaistus on yleensä riittävä. Palaan takaisin hevosen luo, kun kuopiminen loppuu. Joskus saatan ensin kokeilla äänellä kieltämistä ja se toimii varsinkin Repen kanssa melko hyvin. Jos se ei toimi, menen pois ja odotan, että hevonen lopettaa kuopimisen.
Taluttaessa Sapriina on maailman kiltein ja kuuliaisin. Se vain haluaisi kovasti tutkia paikkoja. Usein annankin sen tutkia melko vapaasti. Sapriina ei koskaan jyrää tai napsi taluttaessa, ellei se ole todella peloissaan. Repe on maasta käsin kiltti ja kuuliainen – paitsi jos olemme molempien hevosten kanssa yhdessä maastolenkillä. Kun kierrokset nousevat liikaa, Repe saattaa yrittää usein napsia minua ja joskus myös juosta ylitseni.
Napsivaa tai jyräävää hevosta kiellän yleensä narua ravistamalla ja äänellä. Yritän pysyä näissä tilanteissa rauhallisena, mutta olen sitä mieltä, että jos hevosen toiminta satuttaa tai vaarantaa ihmistä, siihen voi puuttua vähän voimakkaamminkin. En kuitenkaan raivoa hevosille tai lyö niitä. Joskus saatan vähän karjaista. Perkele toimii empiirisen tutkimukseni perusteella yleensä parhaiten.
Mielestäni hevosilla on oikeus ilmaista itseään, ehdottaa asioita ja tehdä päääksiä silloin kun se voidaan turvallisesti sallia. Jos ihminen arvioi, ettei jokin hevosen ehdottama toimintatapa tai päätös ole turvallinen, voi kertoa hevoselle, että nyt tämä toiminta ei kannata. Yleensä hienovarainen kertominen riittää ja toisinaan täytyy ilmoittaa asiasta napakammin, mutta väkivalta ja voimakeinot eivät ole koskaan tarpeen hevosten kanssa.
Haluan antaa hevosilleni mahdollisimman paljon sellaisia kokemuksia, että niillä on mahdollisuus vaikuttaa asioihin ja että niiden mielipiteitä kuunnellaan. Minullakin on siinä vielä opittavaa, mutta onneksi Sapriina ja Repe ovat mitä parhaita opettajia. Pihatossa ne saavat valita monia asioita, mutta haluan antaa niille enemmän valinnanvapautta myös muissa asioissa, kuten varusteiden käytössä ja siinä, millaista liikuntaa niiden kanssa harrastetaan.
Ystävyyttä, luottamusta ja molemminpuolista kunnioitusta ei saavuteta pakottamalla – ei eläinten eikä ihmisten kanssa. Sekä eläimellä että ihmisellä tulee olla mahdollisuus olla oma itsensä, tulla kuulluksi ja ymmärretyksi sekä saada vapautta toteuttaa omia ideoitaan.
Hienosti kirjoitettu taas kerran. Ihailen tapaasi toimia hevosten kanssa.
TykkääTykkää
Kiitos😍
TykkääTykkää
Puhut kyllä niin asiaa. Mainitsit jotain siitä, että katot hevosen mielentilan ja sitten lähdet vasta kattomaan, mitä tehdään. Surullista ratsastuskouluissa on se, että hevosesta halutaan rahaa ja jos hevonen ei sinä päivänä juuri jaksa selässä heiluvaa kokematonta esteratsastajaa, se laitetaan jaksamaan.
Maailma tarvitsee erilaista opetusta ja siihen tähtääminen oliskin mun unelma aikuisena tulevaisuudessa.
Oot niin fiksu, osaava ja hevosiaan ajatteleva ihminen, että joka ikinen kerta musta tuntuu tallille mennessä sun jonkun tekstin jälkeen ihan uudelleen syntyneenä. Kiitos, kun olet!
TykkääTykkää
Voi kiitos, olen erittäin otettu kommentistasi ❤ Se on kyllä harmillista, että monesti tavoitteita ei osata muuttaa, jos hetki ei olekaan otollinen. Mulla suunnittelemattomuus ja tilanteen mukaan toimiminen johtuu kyllä paljon omasta luonteestani, eikä niinkään osaamisesta. En vain ole kovin suunnitelmallinen tyyppi, mutta tässä asiassa se on ihan hyväkin juttu😁 Suunnitteleminenkin varmasti toimii, jos vain pystyy tarvittaessa hylkäämään suunnitelmansa.
TykkääTykkää
Täytyy sanoa että näistä teksteistä saa kyllä lähes joka lukukerralla tiettyjä ahaa-elämyksiä.
”Mielestäni ihmisen ei koskaan pitäisi kohdella hevosta käskyläisenä tai orjana, jonka täytyy reagoida jokaiseen ihmisen päähän pälkähtävään vaatimukseen kyselemättä.”
Tämä erityisesti kolahti, vaikka koenkin muuttuneeni kokemusten myötä hevosen ’tottelevaisuudessa’ joustavampaan suuntaan.
Toisen ihmisen tallilla työskennellessä toki on mahdontonta muuttaa kaikkia toimintamalleja, mutta omassa haavemaailmassani mulla olis oma pieni yksityistalli missä hevosten kanssa työskentely olisi suurinpiirtein samanlaista mitä teilläkin.
Johtajuus-asia on sellanen mitä on pakotettu ihmisille päähän nii kauan ku muistan hevosten kanssa tekemisissä olleeni.
Ei rehellisesti sanottuna käynyt mielessäkään ennen teksteihisi perehtymistä ettei johtajuuden puuttuminen automaattisesti tarkoita että hevonen saa vapaasti jyrätä ihmisen, näykkiä ja tehdä aina miten tahtoo ihmisestä välittämättä.
Kiitos kun toit erinlaisen näkökantasi esille ! 🙂
TykkääTykkää
Ihana kuulla, että olet saanut uutta mietittävää😍 Kiitos todella ihanasta ja piristävästä kommentista❤
TykkääTykkää
Heippa,
ihan vain pikaisena kysymyksenä mietin että mistä olet noita herkkutaskuja hommannut? Koirien koulutukseen tarkoitetut vaikuttavat hankalan mallisilta ratsastusta ajatellen, kun läppä tulee myös takapuolen päälle 🤔
TykkääTykkää
Sellaiselta suomalaiselta yritykseltä kuin Tervo Design. Valmistaa noita taskuja ja paljon muutakin ihanaa kierrätysmateriaaleista😍
TykkääTykkää
Voi että, oot niin ihanan viisas! Tuo ”perkele” on käytössä itsellänikin tarpeen vaatiessa. Oon myös huomannut, että joidenkin hevosten kohdalla haitallinen käytös esim. hoitaessa on loppunut, kun on kehunut hyvästä käytöksestä ja jättänyt negatiivisen huomiotta (ratsastuskoulussa tapahtunutta – käytökselle oli varmasti hyvä syy, mutta anyways). Samassa tilanteessa esimerkiksi ”ei” sanan käyttö ei hyödyttänyt. Joillekin hevosille taas riittää, kun kerran topakasti komentaa ja viesti menee perille. Riippuu niin tilanteesta ja hevosista 🤔
Mulla on kyllä avautunut ihan uudenlainen maailma hevosten kanssa. Ootan niin sitä päivää, kun saan oman hevosen ja voi tehdä asiat niinkuin ite tykkää 🤗 Hevonen Opettajani -podcast (iso suositus!) on avannut ihan uudenlaisia ajatuksia hevosten mielenmaisemista ja ratsastuksesta yleensäkin. Sun blogi ja ig puolestaan on tarjonnut enemmän konkreettisia neuvoja ja oivalluksia, joita hyödyntää tulevaisuudessa. Muhun on pienestä asti ratsastuskoulussa istutettu tuo johtajuus asetelma ihmisen ja hevosen välille. Hävettää, että vasta nyt vuosikymmenen hevostelun jälkeen oon alkanut ymmärtää hevosten tarpeita ja eleitä – ja ennenkaikkea reagoimaan niihin.
Kiitos, kun jaksat kirjoittaa näitä postauksia. Näiden lukeminen on niin antoisaa. Kirjoittaminenkaan ei oo niin helppoa kuin luulisi – omat ajatukset mylvää helposti niin sanottuna puurona. Onkin niin etuoikeutetun helppoa, kun saa lukea toisen tekemää sujuvaa tekstiä! Ajatusmaailma on muutenkin melko samanlaista, ja oot kyllä haastanut ajattelemaan näillä sun postauksilla!
TykkääTykkää
Onpa kiva kuulla!❤ Iso kiitos! Itsekin olen kuunnellut tuota Hevonen, opettajani -podcastia ja tykkään siitä aivan älyttömästi. Olen ihmeissäni, että joku saa blogistani neuvoja ja oivalluksia. Koen olevani vähän holtiton ja aina täytyy ihmetellä, miten joku voi minua pitää viisaana!🤣 Mutta otan todellakin kohteliaisuutena!
TykkääTykkää
Tää on mun mielestä oikeasti ihan tosi tärkeä asia. Toivottavasti tämä osataan huomioida nykyajan ratsastuskouluissa, mutta ei osattu ainakaan silloin n. 15v sitten kun olen itse ensimmäisen kerran lähtenyt alkeiskurssille. Minua on myöhemmin usein harmittanut se, miten koskaan ei opetettu ihmisen ja hevosen välisestä kumppanuudesta mitään, vaan hevoseen suhtauduttiin nimenomaan harrastusvälineenä: ihminen määrää mitä tehdään ja jos hevonen ”ei tottele”, se laitetaan tottelemaan – eli kokeneempi ratsastaja selkään kannuksien ja raipan kanssa. Ei puhuttu eläimen kunnioittavasta kohtelusta, kivusta, tai opetettu ymmärtämään eläimen käytöstä. Ja ihan surutta saattoi samalla hevosella olla viisi ratsastustuntia perä jälkeen. En tiedä onko se kohtuullista ja perusteltua, mutta nuoresta asti on tuntunut vähän siltä, että ei.
Vaikka kasvatuksen tuleekin lähteä kotoa, saattaa alkeiskurssi olla nuoren ensikosketus elämään eläinten kanssa, ja siellä opetetut arvot ja asenteet voivat vaikuttaa vahvastikin siihen, miten henkilö ylipäänsä tulee suhtautumaan eläimiin jatkossa. Toki jossain kohtaa oma etiikka ja oikeustaju saattavat herättää vastustamaan mahdollisia ikäviä käytösmalleja, mutta auktoriteetteja vastaan nouseminen voi vaatia aika paljon.
Joitain vuosia ratsastusta harrastettuani löysin lännenratsastuksen, ja kuulin ensimmäistä kertaa horsemanshipistä, maastakäsittelystä, löysistä ohjista ja istunnalla tai ääniavuilla ohjaamisesta. Tuntui että maailma avartui vihdoin sellaiseen suuntaan, josta sen olisi pitänyt alunperinkin lähteä liikenteeseen. Toivottavasti sama on yleistynyt myös klassiseen englantilaiseen ratsastukseen ratsastuskouluissa, juurikin siis horsemanship, maastakäsittely, ja että on muitakin tapoja toimia kuin hakata pohkeilla ja kiskoa ohjista.
Toki ymmärrän että kaikki eivät varmaan halua maksaa ratsastustuntien kallista hintaa ilman tietoa siitä, pääseekö joka kerta ratsaille, eikä varmasti ole resursseja laittaa osaa ryhmää hyppäämään esteitä ja samalla pitää osalle jotain maastakäsittelyharjoitteita, mutta jotenkin se hevosen hyvinvointi ja kumppanuus pitäisi mielestäni voida huomioida. Itse en ole enää kymmeneen vuoteen ratsastanut, mutta jos joskus tililläni makaa sellaisia summia rahaa että on varaa mennä jälleen ratsastustunneille, ovat nämä asiat ykköskriteereitäni valitessani minne rahani vien.
TykkääTykkää
Asia mikä mua on hämmästyttänyt aina. Miten ihmeessä ihmiset on niin musta-valkoisia että ei ole kuin 2 äärilaidan vaihtoehtoa?
Hyvä esimerkki juuri tämä että ei muka ole kuin 2 vaihtoehtoa, joko olet pomo ja komennat tai hevosesi saa tehdä ihan mitä tykkää ja käyttäytyä huonosti. Ihan kuin ei voisi olla rajoja ja vapautta samaan aikaan.
Saati sitten jos alkaa miettiä jotain poliittisia asioita ja keskusteluja yms. ..
Huh alkaa melkein pää särkeä, kun ihmettelee ihmisiä 😀
TykkääTykkää
Se on kyllä jännä ilmiö! Saan aika usein kommentteja, joissa selvästi huomaa oletuksen, etten pidä rajoja. Tosiasiassa rajoja kyllä on, mutta vastapainoksi tarjoan myös vapautta sen verran kuin pystyn😊
TykkääTykkää